Keskiviikkona, torstaina, perjantaina ja lauantaina ankaraa shoppailua. Ihan hirvittää ku miettii montako tuntia ja miljoonaa dollaria kulutettiin kauppoihin.
Perjantaina tapasin yhen teksasilaispojan joka myi huiveja kauppakeskuksessa ja se nauro mulle ku sanoin että oon suomesta mutta asun Meksikossa. "Erikoisin yhdistelmä mitä oon koskaa kuullu". Se kyseli multa onko mut viety sinne ja sinne ja tänne (jotakin hienoja kulttuuripaikkoja mitkä täytyy nähdä) mutta sanoin että ei kun oon nähny vaan kaikki ostokeskukset.
(Sabrina(serkku), Estivalli(sisko), Sandra(äiti), Jessica(äitin sisko), minä, Alfonso(isä), Thomas(serkku) ja Natalie(pikkusisko))Tuo Thomas oli aivan ihana! Se on kolme vuotias, ja ymmärtää täydellisesti espanjaa ja englantia mutta puhuu pelkkää englantia. Aivan mössykkä :)
Lauantaina, uuden vuoden aattona mentiin niitten sukulaisten (kenen luona yövyttiin) tuttavaperheen luo. Siellä oli kolme muuta perhettä ja 7 noin mun ikästä nuorta, ja oli tosi kiva uusi vuosi. Ne nuoret olis halunnu viiä meijät San Antonion keskustaan kattomaan ilotulituksia mutta ei saatu mennä, niin ostettiin sitten omat raketit ja ammuttiin niitä. Ja syötiin hyvää ruokaa tietty!
Uuden vuoden päivänä mentiin syömään hienoon ravintolaan perheiden kanssa ja sitten sinne San Antonion keskustaan, Riverwalkille. Se on joki, joka on maan pinnan alapuolella ja se oli hienon näkönen ku siellä oli hirveesti jouluvaloja, ja sen molemmin puolin on paljon ravintoloita yms. Siisti paikka. Googlettakaa kuvia, koska mun kamerassa ei ollu akkua. Hehe.
Maanantaina oli tarkotus lähtee paluumatkalle ja tiistaina saapua Irapuatoon, mutta suunnitelmat muuttu spontaanisti (niin kuin tällä perheellä on tapana=).
Maanantaina uudestaan kierteleen kauppoja, kun tavaraahan ei vielä ollu ku ihan HITOSTI LIIKAA. Mun host-sisko myös huomas maanantaina etten tykkää shoppailla. Se on vaan jotenki niin turhauttavaa eikä mun kärsivällisyys riitä.
Maanantaina oli myös tarkotus mennä kuntosalille ja uimaan, mutta seki meni häneksi. Oikeesti kaikki epäili sitä jo aamupäivällä ku mun host-äiti sano "Kyllä me tänään mennään salille, lupaan sen" kaikki vaan sano että joo joo, ihan varmasti mennään. Noh klo 17 tuli ekan kerran "noniin nyt lähetään että ehitään salille". Mutta yllätys yllätys, kello 22 oltiin kotona.
Tiistaina pakattiin auton, hyvästeltiin suku ja lähettiin. Hyvin ahtaissa tunnelmissa ilman jalkatilaa. Meillä oli tarkotus ajaa McAlleniin, olla siellä yks yö, ja keskiviikkona Irapuatoon 10h matka. Mutta keskiviikkona oli vielä pakko päästä shoppaileen, ja viien aikaan mentiin syömään. Siinä vaiheessa oltiin vielä ihan meiningeissä lähössä ajaan Irapuatoon. Mutta sitten ku viimeiset shoppailut loppu klo 22 niin päätettiin jäädä toiseksi yöksi.
Tänä aamuna (torstai 5.1.) lähettiin vihdoin kotiin ;) Ja jopa ihan hyvissä ajoin. "Klo 6 aamulla lähetään" todellisuudessa tietenki klo 10 aikaan, mutta ei ollenkaan paha. Matka on ollu ihan rattosa, auto on IHAN täynnä tavaraa. Tässä autossa on siis 8 istumapaikkaa, mutta takimmaiset penkit on täynnä. Istutaan neljästään takapenkillä, koska Natalialle piti ostaa pyörä jenkeistä :) Vähän puuduttaa, mutta ihan kohta saavutaan kotiin. Home, sweet home.
Sunnuntaina vaihtuu koti, kirjotan siitä sitten ens viikon alussa.
Ja joulupostaus on tulossa myös lähipäivinä. Hehe.
Tässä loppukevennykseksi video Nataliesta, kun hän selostaa mitä syö iltapalaksi. Ei tarvi ymmärtää espanjaa, se on silti söpö !
hihiii söpö natalie ! :)
VastaaPoistaeikookki 8) hihii!
VastaaPoista