RUTA MAYA KUTSUUUU

2,5 tunnin päästä lähtö kohti tapaamispaikkaa, johon saapuu meijän bussi ja lähdetään kiertämään maailmaa (=etelä-Meksikoa siis) meijän rotari-piirin neljänkymmenenneljän vaihtarin kans. JES! 3 viikkoa reissun päällä, henkinen valmistautuminen on ollu kovaa...muahahah. Muuten en oo hirveesti valmistaunu ennen tätä iltaa, tuossa tunti sitten alotin pakkaamisen.

Kolmen viikon päästä sitten tulee (toivottavasti) superpitkä raportti reissusta. Odottakaa innolla.
Oon myös yrittäny valmistautua henkisesti ottaan paljon kuvia. Saa nähdä miten käy.

Jännittää! Enkä tiiä kannattaisko mun nukkua nyt pari tuntia vai ei. Hmm, vaikeaa.


Heippa!

Ps. odotan löytäväni tulevan mieheni intiaanien joukosta

Paluu cheerleaderiksi

Aloitin tällä viikolla uuden, urheilullisen harrastuksen. Kuten otsikko kertoo: cheerleading!
Vihjailtiin koko viime lukukausi, että meijän koululle pitäis perustaa joukkue, niin nyt se sitten avattiin tällä viikolla. Ti, ke ja to treenataan 2 tuntia, ja voin kertoa että kunto meinaa pettää ku keskipäivällä auringossa hyppelee. Parin kuukauden päästä voi koittaa kuolema siellä hypellessä, ku sillon on vielä paljon kuumempi ilma... Nyt on kahet harjotukset takana, ja paikat ollu niin jumissa että itku meinas tänäaamuna päästä ku nousin sängystä.
Mutta mulla on tosi hyvä olo, kun oon alottanu uuden ureheilullisen elämän :) Käyn vähintään 3kertaa viikossa salilla, ja nyt vielä tuo cheerleading. Mun saliohjaaja on kyllä vähän hullu. Hullun hyvä siis. Mutta vähän hullu myös ku se laittaa mut niin koville!

Eilen kävin myös ratsastamassa mun serkun kanssa. (Sillä on oma hevonen.)
Viimeksi oon ratsastanu noin 3v sitten, ja ensin vähän jänskätti. Mutta oli ihan huippua. Ja laukkasin! En oo ikinä ennen laukannu. Tai siis se hevonen laukkas, en minä (hehe). Oli cool, ja varmasti meen toisenki kerran ratsastaan Annen kanssa.

Nyt odotan, että mun kaverit tulee hakemaan mua.


Peace

Ps. Eilen tuli 6kuukautta täyteen Meksikossa. En voi uskoa miten aikaa lentää!

Querétaro

Viimeviikon tiistaina saapui tänne meille brassivaihtari, Nestor, joka asuu Pachucassa (noin 4h ajomatka täältä). Mun äiti kutsu sen tänne kylään, koska tän perheen poika on Nestorin perheessä Brasiliassa. Ja nyt hän on siis viikon viettäny täällä meijän kans. Tosi hyvä tyyppi, vaikka sen espanja on välillä hullun vaikeeta ymmärtää, koska se puhuu niin nopeesti ja niin brasilialaisittain!
Ja oon ollu tosi vaikuttunu koko viikon, ku en oo ikinä ajatellu miten iso maa Brasilia on, vasta kun nyt ku Nestori kerto mulle, että Brasilian eteläkärjestä pohjoiskärkeen kestää autolla ajaa yli kuukausi....perus. Suomessa riittää 20h helposti.

La 14.1. mun perhe vei mut ja Nestorin Querétaroon (kaupungin oikea nimi on Santiago de Querétaro, se on Querétaron osavaltion pääkaupunki ja noin 2h ajomatkan päässä täältä). Eka oli tarkotus mennä Guanajuatoon, koska en oo ikinä ollu siellä (ja se on semmonen kaupunki missä pitää vierailla heti ekana ku saapuu Irapuatoon kuulema....), mutta koska Nestor oli jo käyny siellä, niin mentiin Querétaroon, koska kumpikaan meistä ei ollu ollu siellä. Paitsi mää kävin kerran siellä, mutta vaan mun entisen perheen äitin siskon talossa. Eli en siis ollu nähny mitään paikkoja siellä.
Querétaro on tosi kaunis kaupunki täynnä historiaa ja sillä on iso rooli Meksikon itsenäisyyden takia. Siellä alko kaikki itsenäisyysvallankumoushässäköinnit :)
Käytiin syömässä hienossa (kalliissa) ravintolassa, käveltiin keskustassa ja käytiin alue(?)museossa, joka oli tosi coool.
Oli kiva reissu.

Ja lauantaina illalla menin Nestorin kanssa Alejon (yks mun ensimmäisistä kavereista täällä) luo pirskeisiin. Ja oli tosi kivaa, ku näin kaikki kamuja joita en ollu nähny piiiitkään aikaan. Sieltä ei ole kuvia, mutta tässä muutama kuva Querétarosta:











isukki ja pikkuveli ihimettellee

vauvamäkkäri! (koska hirveän pieni)



tähän rakennukseen liitty semmonen tarina, että noiden kahden talojen omistajat otti kilpailun, kumman talosta tulee hienompi, ja se joka hävis, sen piti ottaa pois kaikki koristukset sen talon julkisivusta. sen takia tuo taka-alalla näkyvä on hienompi ja tuo etualalla oleva on vaan tommonen tasanen. (true story)

uusi perhe

Nyt on viikko vierähtäny mun uuden, ihanan perheen kanssa!
Mun perheeseen kuuluu Fabiola-äiti, Felix-isä sekä lapset Fabiola 18v, Andres 8v ja Alfonso 16v, joka on tällä hetkellä vaihdossa Brasiliassa.
Perheeseen kuuluu myös 3 koiraa (joiden takia en voi mennä takapihalle, kun yks niistä on hullu), hamsteri jonka nimi on Pelusita(=nukka) ja undulaatti Pequiqui (joka ei tarkota mitään) :D Andres on nimien mestari (hän on siis nimennyt hamsterin ja undulaatin).
Meijän talo on tosi kaunis ja iso. Ja mun molemmat vanhemmat käy töissä, joten meillä on 3 henkilöä päivittäin töissä: yksi puutarhuri Mauricio, Dama (joka laittaa ruokaa) ja Aurora (joka siivoaa). Ne on ihania ihmisiä, ja käyn aina pitkiä keskusteluja niiden kanssa.
Tunsin tän perheen jo ennestään, niin ei ollu mitään ongelmaa muuttaa tänne, koska tiesin että nää on ihania ihmisiä. Fabiola (mun sisko) on myös yks mun parhaista kavereista, ja käy samaa koulua ja meillä on yhteinen kaveripiiri. Ja se on yks maailman ihanimmista ihmisistä jota oon ikinä tuntenu.
Olen siis hyvin onnellinen täällä. Plus Dama laittaa niin hyvää (ja terveellistä) ruokaa, ettei mitään rajaa♥ Joka päivä tuntuu niinku söis viiden tähden ravintolassa.
Aloitin myös salila käynnin ihan kunnolla tällä viikolla Fabiolan kanssa. Siellä on myös töissä semmonen treeniohjaaja, joka antaa kaikille yksilöityjä(??) neuvoja, että mitä pitää tehä. Oon siis kuukauden päästä jo siinä kunnossa missä olin vielä 6kk sitten ;) Oon todella onnellinen täällä!

Tässä kuvia uudesta kodista:

yläkerrassa on yks oleskelutila, sekä neljä makuuhuonetta, mutta en viittiny mennä kuvaamaan muiden makuuhuoneita...



mun huone (se on hirveen iso eikä siellä oo paljon tavaraa, tunnen hukkuvani sinne välillä)

ikkuna(hehe)

portaat(hehehe)



keittiö



ruokailuhuone



alakerran oleskelutila

hullu koira....

Pelusita....

minä ja lintuystäväni, Pequiqui....

turhuuuuuus mutta niin söpö

Tässä vielä yks söpö kuva! Ku oltiin autossa ajamassa Texasista kotiin, niin Natalie (6v.) halus merkitä mun mukin, että tunnistan sen. Se kysy miten mun sukunimi kirjotetaan ja tavasin sen sille, ja kun sanoin että "A, jossa on kaks pistettä päällä", niin tässä siis Natin näkemys Ä:stä



hihihiii HEIPPA

Jouluraportti ja Samin läksiäiset

Jouluhan siis oli ja meni jo paro viikkoa sitten, mutta kirjotan siitä nyt vähän.

Mulla oli todella, todella erilainen joulu mitä ikinä. Mutta oikein mukava loppujen lopuksi.
Aattoaamuna heräsin kauheessa flunssassa ja kurkkukivussa ja mietin että hmmm nyt on vissiin joulu. Ei tuntunu yhtään joululta, koska luonnollisesti täällä ei oo lunta eikä yhtään kylmä ilma. Sitten ensimmäinen asia mitä kuulin aamulla oli "Inka mikset tiskannu astioita yöllä?!" hahaha mietin että hyvää joulua vaan. Koko päivä oli ihan samanlainen ku muutki, normaali. Sitten juttelin Suomen perheen kanssa skypessä.
Sitten oli tarkotus mennä joulukirkkoon klo 17.30. Sitten se siirty klo 19. Ei ehitty siihenkään, joten päätettiin mennä klo 21 kirkkoon. Eihän me sitten sinnekään menty, koska klo 21 aiko jo saapua sukulaiset (mun host-äitin äiti ja sen kolme siskoa miehineen, sekä mun host-siskon poikaystävä). Eli kirkko jäi käymättä. Mutta yritystä kyllä taas löyty :)
Sitten joskus yheksän jälkeen alettiin rukoileen. Rukoiltiin joku puoli tuntia, oli vähän outoa. Herkistyin vähän, ku kaikki alko kyseleen että eikö oo ihan outoa olla ilman omaa perhettä joulu ja eikö mulla oo ikävä mun perhettä. En ollu ees ajatellu hirveesti enkä ikävöiny, mutta ku kaikki kyseli niin aloin miettiä sitä ja tietenki oli ikävä! Mutta se meni äkkiä ohi koska hyvä ruoka, parempi mieli ;)

Tässä nyt vähän ruokakuvia (isin mieliksi):

leipää

spagetti ja lasagne on täällä (kai......) yleisiä jouluna syötäviä ruokia. HUOM mää tein tuon spagettiruuan :) ja todella hyvää lihaaaa

mun host-äitin tekemä, maailman paras porkkanakuivakakku mmmm♥

jotaki hunajakuorrutteisia juttuja, ken tietää mikä noitten nimi on

omenasalaatti: omenaa, ananasta, rusinoita, vaniljakastiketta

Jeesuslapsi pöydän keskellä :)

ja SALUD !

Sitten olis ollu vuorossa piñatan rikkominen, mutta koska mun host-äitin sisko toi ihan hullun hienon hevospiñatan, niin Natalie ei antanu meijän rikkoa sitä (hän rakastaa hevosia yli kaiken). Tuolla se edelleen seisoo Natin kylpyhuoneessa... Surullista.



Joulupukki ei käy tässä perheessä, mutta Kolme Kuningasta oli jättäny mulle kuusen alle yhen lahjan jeee :)
Ruuan jälkeen hengailtiin ja juotiin ja syötiin lissää ja oli oikeen mukavaa. Tosi kiva aattoilta oli!


Seuraavaksi eilisestä. Mun paras kaveri, aussivaihtari Sam lähtee ens viikon perjantaina takas Australiaan :( Eilen sitten järkättiin sille läksiäisbileet mun kaverin, Danielan luona. Oli kiva ilta. Hirveen kylmä tosin, mutta muuten mahtava.
Tässä kuvia:

Linus (sveitsiläinen vaihtari, joka ei asu täällä mun kaupungissa), Sam, minä, Daniela, Nicky (saksalaisvaihtari)

Nicky, min, Linus. Tunsin itseni päätähuimaavan pitkäksi nuitten kahen hujopin välissä....

ystäväni Emilio

Nacho, Taka, minä, Sam. Mössykät♥

Danni

Elisa, Nacho, minä, Sam, Uriel, Taka, David, Anita, Scarlett. Ja kaks pulloa kivennäisvettä.

Ariella (brasilialainen vaihtari), Karen, minä ja Danni

Danni, minä, Taka ja Ariella

minä ja Karen. Kenkäherutus (oon rakastunu mun uusiin(ainaki 3vk vanhat jo) ruskeisiin korkokenkiiiin:)

Uriel, Karen, Nacho, David ja meitzi

joku dabass ja Uriel

Hyvää uutta vuotta ja rauhaa maailmaan! (kirjotettu 5.1.2012 klo 20)

Maanantaina 26.12. lähettiin mun perheen ja äitini siskon kanssa kohti Teksasia. Ensin ajettiin Monterreyhin (8h matka), jossa oltiin yks yö, ja tiistaina jatku matka. Rajalla jonotettiin lupia astua maahan 3 tuntia ja oli kylymä. Noin klo 21 oli luvat kourassa ja sitten neljän tunnin matka San Antonioon mun host-isän siskon perheen luo. Saavuttiin siis yhen aikaan yöllä perille ja mentiin nukkumaan!

Keskiviikkona, torstaina, perjantaina ja lauantaina ankaraa shoppailua. Ihan hirvittää ku miettii montako tuntia ja miljoonaa dollaria kulutettiin kauppoihin.

Perjantaina tapasin yhen teksasilaispojan joka myi huiveja kauppakeskuksessa ja se nauro mulle ku sanoin että oon suomesta mutta asun Meksikossa. "Erikoisin yhdistelmä mitä oon koskaa kuullu". Se kyseli multa onko mut viety sinne ja sinne ja tänne (jotakin hienoja kulttuuripaikkoja mitkä täytyy nähdä) mutta sanoin että ei kun oon nähny vaan kaikki ostokeskukset.

(Sabrina(serkku), Estivalli(sisko), Sandra(äiti), Jessica(äitin sisko), minä, Alfonso(isä), Thomas(serkku) ja Natalie(pikkusisko))
Tuo Thomas oli aivan ihana! Se on kolme vuotias, ja ymmärtää täydellisesti espanjaa ja englantia mutta puhuu pelkkää englantia. Aivan mössykkä :)

Lauantaina, uuden vuoden aattona mentiin niitten sukulaisten (kenen luona yövyttiin) tuttavaperheen luo. Siellä oli kolme muuta perhettä ja 7 noin mun ikästä nuorta, ja oli tosi kiva uusi vuosi. Ne nuoret olis halunnu viiä meijät San Antonion keskustaan kattomaan ilotulituksia mutta ei saatu mennä, niin ostettiin sitten omat raketit ja ammuttiin niitä. Ja syötiin hyvää ruokaa tietty!

Uuden vuoden päivänä mentiin syömään hienoon ravintolaan perheiden kanssa ja sitten sinne San Antonion keskustaan, Riverwalkille. Se on joki, joka on maan pinnan alapuolella ja se oli hienon näkönen ku siellä oli hirveesti jouluvaloja, ja sen molemmin puolin on paljon ravintoloita yms. Siisti paikka. Googlettakaa kuvia, koska mun kamerassa ei ollu akkua. Hehe.

Maanantaina oli tarkotus lähtee paluumatkalle ja tiistaina saapua Irapuatoon, mutta suunnitelmat muuttu spontaanisti (niin kuin tällä perheellä on tapana=).
Maanantaina uudestaan kierteleen kauppoja, kun tavaraahan ei vielä ollu ku ihan HITOSTI LIIKAA. Mun host-sisko myös huomas maanantaina etten tykkää shoppailla. Se on vaan jotenki niin turhauttavaa eikä mun kärsivällisyys riitä.
Maanantaina oli myös tarkotus mennä kuntosalille ja uimaan, mutta seki meni häneksi. Oikeesti kaikki epäili sitä jo aamupäivällä ku mun host-äiti sano "Kyllä me tänään mennään salille, lupaan sen" kaikki vaan sano että joo joo, ihan varmasti mennään. Noh klo 17 tuli ekan kerran "noniin nyt lähetään että ehitään salille". Mutta yllätys yllätys, kello 22 oltiin kotona.

Tiistaina pakattiin auton, hyvästeltiin suku ja lähettiin. Hyvin ahtaissa tunnelmissa ilman jalkatilaa. Meillä oli tarkotus ajaa McAlleniin, olla siellä yks yö, ja keskiviikkona Irapuatoon 10h matka. Mutta keskiviikkona oli vielä pakko päästä shoppaileen, ja viien aikaan mentiin syömään. Siinä vaiheessa oltiin vielä ihan meiningeissä lähössä ajaan Irapuatoon. Mutta sitten ku viimeiset shoppailut loppu klo 22 niin päätettiin jäädä toiseksi yöksi.
Tänä aamuna (torstai 5.1.) lähettiin vihdoin kotiin ;) Ja jopa ihan hyvissä ajoin. "Klo 6 aamulla lähetään" todellisuudessa tietenki klo 10 aikaan, mutta ei ollenkaan paha. Matka on ollu ihan rattosa, auto on IHAN täynnä tavaraa. Tässä autossa on siis 8 istumapaikkaa, mutta takimmaiset penkit on täynnä. Istutaan neljästään takapenkillä, koska Natalialle piti ostaa pyörä jenkeistä :) Vähän puuduttaa, mutta ihan kohta saavutaan kotiin. Home, sweet home.

Sunnuntaina vaihtuu koti, kirjotan siitä sitten ens viikon alussa.

Ja joulupostaus on tulossa myös lähipäivinä. Hehe.

Tässä loppukevennykseksi video Nataliesta, kun hän selostaa mitä syö iltapalaksi. Ei tarvi ymmärtää espanjaa, se on silti söpö !