Irapuatossa

Eilen lähettii aamulla klo 6 jälkee hotellilta lentokentälle. Meitä lähti 8 tyttoä ja loput jäi hotellille, ku niiden host-perheet tuli sieltä hakemaan.
Eka lento lähti 8 jälkeen, ja selvittiin turvatarkastuksista ja muista ilman ongelmia. Se Mexico cityn lentokenttä oli aika selkeä ja siell oli helppo löytää oikeet portit yms.
Mun lento lähti 10.40 ja se lentokone oli IHAN HULLUN PIENI ja pelottava. Siinä oli vaan kolme penkkiä ja ihan kapea käytävä keskellä. Ku olin odottanu jotain hiveetä jättikonetta.
Sitten ku olin perillä Leonin kentällä (lento kesti 55min) niin sain laukun melkee heti ja mun host-perhe ootti siellä kentällä suomenlipun ja sellasen kyltin kans missä luki että Tervetuloa Inka, espanjaksi siis.
Ajomatka kesti jonku reilu puoli tuntia Leonista Irapuatoon, se meni aika äkkiä ku puhuttiin kaikkea ja host-isä eitteli kaikkia paikkoja mistä ajettiin ohi. Ku oltiin Irapuatossa, niin käytiin kattomassa mun koulua, se on noin 5min päästä meidän talosta. Se koulu oli ihan hirveen iso ja ainaki miljoona eri rakennusta! Yksityiskoulu, mutta siellä ei oo onneksi koulupukua :)

Meidän talo on rinteen juurella,vähä korkeammalla ku keskusta. Mun host-äiti ja isosisko ajaa hirveetä rallia näitä mäkiä alas ja ylos. Ja mun host-veljeä vähä nauratti ku kysyin onko tuolla isosiskolla ajokortti. Se sano vaan että täällä saa ajaa kun on täyttäny 16, ei tarvi korttia :D Sen on kyllä näkostäki tää liikenne...

Mun perheeseen kuuluu siis isä, äiti, isosisko Estivalli 18v, veli Michel 16v ja pikkusisko Natalie 6v. Estivalli lähtee ens viikolla yliopistoon toiseen kaupunkiin ja Michel lähtee vaihtoon Saksaan muutaman viikon päästä niin jään Natalien kanssa kahestaan tänne. Se on hirveen söpö, koko ajan puhuu kauheesti espanjaa mulle enkä tajua kaikkia. Ja se katto koko eilisen illan Titi-nalle dvd:tä, jonka toin sille Suomesta. Oli niin outoa kuulla suomea...
Mun host-äiti ei puhu englantia, mutta Esti puhuu tosi hyvin ja perheen isä ja Michel myos.

Eilen olin ihan hirveen väsyny ku oltiin herätty viideltä ja oli niin kuuma ja kaikkea. Aluksi tää on jotenki pieni shokki, ku alkuviikkona kuuli kuitenki suomea ja ymmärsi mistä puhutaan, ja nyt yhtäkkiä kaikki on espanjaksi eikä tajua paljon mitään. Onneksi mun host-perhe on kiva ja ne keksii mulle tekemistä :D ja eilen ku vähä tirautin pari kyyneltä niin Esti ja Michel oli heti lohduttamassa ja Esti kerto että kun se oli Saksassa vaihdossa kolme vuotta sitten, niin sille oli ekat kakas kuukautta hirveen vaikeita ja sano että se tietää miten vaikeeta ja turhauttavaa on ku ei ymmärrä kaikkea. Tykkään tosi paljon tästä paikasta ja perheestä, kaikki on hyvin siis täällä!

Eilen illalla joskus 7 aikaan lähettiin ettimään mulle mekkoa lauantain Rotary-juhliin. Mentiin keskustaan kauppakeskukseen ja Esti vei mut Lizminelli-liikkeeseen, jossa oli tosi kauniita ja kalliin näkosiä mekkoja. Loysin kaks ihanaa mustaa mekkoa, joita sovitin ja ne oli täydellisiä. Ihan erilaisia, ku mitä mulla on ikinä ollu! Mutta päätin ottaa toisen niistä, en osannu vielä valita mut me mennään tänään uudestaan sinne ja ostan toisen, vaikka host-äiti yritti että mentäis johonki missä on vähä halvempia mekkoja. Mutta täällä on tosi halpaa, niin ne ei ollu euroissa kalliita.

Yks asia mihin täällä on ehkä vaikee tottua, on melu. Täällä kuuluu koko ajan ääniä, kaupoissa soi musiikki täysillä, kahviloissa kaikki huutaa kilpaa ja leffateatterissaki oli ihan eri meininki ku Suomessa :D Käytiin eilen illalla elokuvissa kattomassa joku jenkkikomedia, joka oli espanjaksi dubattu. Oli vähä vaikee saaha niistä vitseistä kiinni, en tajunnu yhtäkään. Mutta kyllä mää jotain repliikkejä jo ymmärsin, jee! Mutta niin siis aina ku tuli joku hauska kohta, niin ihmiset nauro ihan täysiä ja taputti. Mun host-äiti on myös kova huutamaan, se puhuu hirveen lujaan ääneen ja nopeesti :D

Tänään illalla on Estivallin läksiäiset, siellä on varmaan ihan hirveesti porukkaa, nice :)